Lasten suusta sitä kuulee joskus mukavia juttuja. Ei sitä aikuinen aina usko miten pienissä aivoissa voi välähtää hyvinkin naseva mielipide tai oivallus.

Tämä seuraava juttu ei nyt kovin naseva ollut, mutta "lohduttava" kyllä säikähtäneelle äidille.

Lähdin 5-vuotiaan poikani kanssa asioille autolla, jota en aiemmin ollut käyttänyt. Lähtöevästykseksi sain neuvon, että moottorissa on voimaa enemmän, jarrut pitävät paremmin, mutta renkaat ovat huonot, ole siis varovainen.

Matkaan vaan vaikka keli oli hyvin huono lumisateen vuoksi. Matkalla poika kertoili kuinka iso-veli teki käsijarru käännöksiä, se kuului olevan hauskaa. Aloin tietysti "saarnata" turvallisuus ohjeita ja vannotin ettei hän vain missään nimessä saa koskea auton hallintaaitteisiin toisen ajaessa.

Asiat tulivat hoidetuksi ja lähdimme kotimatkalle. Viimeisessä risteyksessä tietenkin unohdin hyvät neuvot ja polkaisin kaasua vähän reippaammin kuten entisellä autolla ajaessa. Sitten sitä mentiinkin tie tarkkaan siksakia jonkun matkaa.

Vihdoin sain auton hallintaan ja oikenemaan. Sydän "läpättäen" ja polvet vavisten jatkoin matkaa.

Silloin kuului takapenkiltä kirkas lapsen ääni joka ihaillen hihkaisi: "Sinähän OSASIT sivuluisun ja ILMAN KÄSIJARRUA!"