Eilen alkoi taas se keväinen ahertaminen kansalaisopiston kursseilla. Minäkin vääntäydyin kylä-talollemme posliininmaalauksen pariin.

Jatkoin syksyllistä,  ison ruusulautasen maalamista. Vaikka joululoma oli pitkä, en niin siveltimen vetoa vetäissyt vaikka tarkoitus oli. Mikä lie ajan syönyt ? Nyt jatkoin ja sainkin senverran tehtyä, että 3:nteen polttoon saan sen nyt. Tuntuu jo että sen valmistuminen venyy kuin Iisakin kirkon rakentaminen, mutta yritän saada valmiiksi kevään näyttelyyn mennessä.

Olihan joulunaikaan sitä hulinaakin. Ensin piti raivata harrasteet siivousten alta ja pyhinä ei tullut mieleenkään tuoda posliineja esille.

Myös tätä konetta on syytä syytellä jos ei aika riitä. Hirmuinen aikasyöppö. Suunnittelinkin jo tässä, että teen itselleni aikataulun, jolloin saan olla koneella. Tai ainakin tuntimäärän. Mutta kuka sitä sitten valvoo, kas siinä pulma .

Illallakin, kun lähiomainen "nousi yöpuulle", aloin selata täällä. On paljon blogi-kirjoituksia jotka on luettava ja kaiken lisäksi vielä haksahdin facebookiin. Siinä ei vielä läheskään kaikki ole hallinnassa, mutta silti tutkin ja katselen kuvia ym.

Olen löytänyt video esityksiä ja niitä aloin illalla katselemaan. Yhden videon musiikkiin jäin koukkuun. Se oli jotenkin niin ..niin...miten sen nyt sanoisin, en löydä sopivaa vertausta. Mutta uudestaan ja uudestaan, ties miten monta kertaa  sen kuuntelin, ja  katselin. Kuvat olivat myös upeita, mutta se musiikki .Tuli sellainen outo olo, kyyneleet pyrki vuotamaan pitkin poskia. Tänään sitä en ole uskaltautunut edes kuuntelemaankaan, menee yöunet, kun sävel soi päässä  ja sydäntä puristaa. Ihmettelen, mikä siinä oikein nosti sellaisen sellaisen tunnemyrskyn? Minulle käy joskus näinkin, onkohan se jotain patojen purkamista? Sittenhän se onkin terveellistä .

Nyt olisi aika minunkin nousta "yöpuulleni", viime yö oli senverran levoton, että väsyttää. Uskaltaiskohan kuitenkin kuunnella se musiikin pätkä, ihan vain vähäsen, vaikka vain toisella korvalla?

Miete: (Oho, sattuipa sopiva.)

"Nukkumatin kyytiin liftataan panemalla peukalo suuhun."

(Martti Vasamaa)