Siltä ainakin tuntuu, että kesä tuli. Lumet on hävinneet viimeistä hippusta myöten suurimmistakin kasoista ja ruoho pukkaa esille minkä ennättää. Sai lisäpotkua kasvulleen kun oli muutman päivän sade. Olikin tarpeen se vesisade, niin kuivaa oli jo joka paikassa, metsäpalo varoituskin oli jo annettu.

Sateen jälkeen huomasi paljaalla silmälläkin miten koivujen lehdet suurenivat ja koko ympäristö vihertyi. Nyt on jo alettava tutkiskella ruohonleikkuria onko kunnossa, sais leikattua nurmen ettei liian pitkäksi pääsisi.

Vaikka kesältä jo tuntuu niin hellettä ei ole, eikä ole väliksikään, tuulee senverran navakkaan. Mutta ei se mitään, pyykit kuivaa nopeasti. Näin talven jälkeen sitä lajia riittää, kun on pestävä kaikki lapasista villahousuihin asti toppatakkeja unohtamatta.

Pihatöitäkin riittää, voisipa sanoa samaa voimistakin. Vaikka vain vähän kerrallaan pylly pystyssä kukkapenkin kimpussa kuopsuttelee, tuntuu illalla siltä että on suurenkin savotan tehnyt. Sitä on vielä näin kesän alussa mieli täynnä kaikkea suunnitelmaa joka sitten myöhemmin kostautuu  voimien ehtymiseen (jos on sattunut tekemään niitä kylvöksiä liian kanssa). Sanoinkin yhtenä syksynä jälkikasvulle että: "Jos näette minun hypistelevän keväisin siemenpusseja, niin puuttukaa ihmeellä asiaan". Mutt'eivät ole puuttuneet, on yritettävä pitää omatoimisesti järki kädessä.

Tämäkin vihreys hyppäsi esiin sateen jälkeen heti, nyt olisi jo kiireellä saatava niitettyä.

Tuurenpihlajaankin puhkeri lehti ja joka oksan nokassa on kukkanuppu-terttu vaikka on vielä niin pieni koko puu.

Eniten jännittää millainen on Pilvi-kirsikka puuni kukkien puhjettua. Viime kesänä istutin sen ja siinä on oksat täynnä kukkanuppuja.

Kissoista sen verran, että kasvavat huimaa vauhtia. Kohta on ajettava ne hiirimetsälle . Tänään olikin niiden 2-viikkois syntymäpäivät. Yksi pennuista on jo varattu, 3:lle on koti vielä hakusessa.

Santra on tosi tarkka ettei niitä vielä vaan viedä. Yhtenä päivänä pienet pojat kävivät pieniä silittelemässä, niin illalla ihmettelin kun kissojen peti oli tyhjä. Aikani etsiskeltyäni löysin ne yläkerran rappusten alta. Siinä olikin hommaa, että sain ne pois sieltä. Koitin vakuuttaa Santralle, ettei niitä vielä kukaan sinulta vie, ole ihan rauhassa. Liekö ymmärtänyt mitä sanoin, ei ole sen jälkeen  piilotellut, mutta hyvin valpas on jos joku vieras käy ihailemassa pentuja, eikä hievahdakaan petistä pois. Huvitti, kun kuopus oli käymässä ja teki poislähtöä, miten Santra vahti hänen jokaista liikettä. Ettei vaan pakannut autoon pikkukissoja. Kun auto vihdoin ajoi pois, rauhoittui kissa ja tuli eteiseen, mutta laski varmuuden vuoksi pentunsa ennenkuin laskeutui imettämään niitä.

Huomenna onkin edessä kaupunki reissu. Ostaisikohan miten paljon siemen pusseja tällä kertaa?Ei vaineskaan, salaatin siemeniä taidan ainoastaan hommata, kurkun siemeniä on jo ennestään.

Tosiasiassa vien tämän aparaatin huoltoon, kun on vielä takuuaikaakin jälellä. Ei varmaankaan suurta vikaa ole (toivottavasti), mutta on ne pienetkin aikanaan hoidettava. Tässä on sellainen juttu että särkee ääntä, jo käynnistäessä särähtää ilkeästi. Ja musiikkia tai puheohjelmia ei haluta kuunnella ollenkaan kun säräjää niin pahasti.

Mitenkähän minä tulen toimeen jos viipyykin huollossa pitkään? No, se kasvattaa meikäläistä . Onneksi on laskut tehty ja maksut maksettu, sen puolesta pitäs pärjätä.