Ensimmäinen kuuma päivä tänä vuonna. Mittari näytti jo +26 astetta varjonpuolella. Tukahduttavan kuumalta tuntui  postin haku matkalla. Mutta en aio, vielä ainakaan, valittamaan siitä vaikka en erityisemmin pitänytkään. Onneksi pieni tuulenvire kävi niin en henkeäni heittänyt. No, en minä niin huonohenkinen ole vielä, että kesän ensimmäiseen hellepäivään ... Hyvähän se on että ihmiset pitkän ja rasittavan talven jälkeen lämmintä saavat. Niin, ja tarvitsee se luontokin lämmintä että kasvu lähtee käyntiin ja saadaan nuoria perunoita aikanaan. Tosin eivät vielä maassa ole ne mukulat, itämässä vasta.

 

Valkovuokot ovat puhjenneet kukkaan. Niitä ei tässä meidän mailla ole alunperin ollutkaan, mutta vanhin poika toi opiskelu paikkakunnaltaan etelä-Suomesta muutaman juurenpätkän niin johan on kotiutunut hyvin tännekin. Nyt niitä nousee ympäri pihapiiriä silmän iloksi. Sinivuokolla ei ollut yhtä hyvä onni kasvupaikan suhteen, yksi ainut lehti ja kukka pukkas maasta nyt. Ei taida enää ensi keväänä nousta yhtään, näyttää siltä. On ne vaan niin kauniita nuo valkovuokot, innolla odotan milloin ne leviää joka paikkaan valkoiseksi matoksi.

Toinenkin nätti juttu ilmaantui tuonne Pilvikirsikka puun juurelle.

Nämä pienet narsissit. En uskonut että onnistuu, kun laitoin pääsiäisen ruukku-narsissin sipuleita syksyllä sinne sun  tänne maahan, mutta niin ne vain nousivat pirteinä kukkimaan. Ja väittäisin että ovat paljon kauniimpia nyt mitä alkuperäisinä purkeissaan. Tämän keväiset sipulit pitää myös laittaa maahan ensi kevään iloksi.

Yritin kukittaa osaa sipuleita myös astiassa. Kun nousivat pienelle taimelle toin ruukut ikkunan eteen kaapin päälle. Pahaksi onneksi Laku-kissakin innostui hortonomin hommista ja nosteli sipulit mullasta, tietysti tarkisti onko niillä jo juuret. Laitoin  ne uudelleen multaan, mutta ei se kissa mokoma antanut niiden olla rauhassa vaan viskeli lattialle asti peräti. Kyllä se tykkäis vähän möyhennellä maata noitten juureltakin, kuten myös ruusu- ja tulppaanipenkkiäkin, mutta alkoi karttaa niitä onneksi. Luulen että ei tykkää kahvin hajusta, olen näet ripotellut kahvin poroja mullan päälle. Ei taida olla kahvin ystäviä nämä kissat. Mistähän on sekin sanonta tullut kuin "kahvikissa"?