Jarruta.. jarruta kehoitus on minulle itselleni. Alkoi taas tämä elo ja olo mennä sellaista vauhtia, että meinaa "fysiikka" pettää. Sitä kun ei meinaa muistaa, että on pidettävä yllä myös tuota tasapainoa menon ja levon suhteen.

Helteetkin verottavat jo "vanhan" vointia. Tänä aamuna ei tehnyt mieli nostaa edes päätä tyynyltä. Lähiomainen siinä kahvikupin ääressä, nähdessään vellinkeittäjänsä ilmeen ja ryhdin, alkoi viisastella ja kysellä, että mihin sitä tänä-iltana lähdettäisiin.

"Minä en lähe minnekään, mäne ite jos himottaa", urahdin.  No, vitsi, vitsi.

Illalla olimme näet ilta-torilla. Kun oli niin hyvä ilma, tosin aika helteinen vielä, innostuimme lähtemään kaupunkiin asti. No, tosin kaupunkilaisiahan mekin olemme nykyisin, vaikkakin täällä laitapuolella 50 km keskustasta.

Väkeä oli kuin pipoa, olihan se peräti juhla-tori.

Ohjelmaa oli monenlaista, musiikkia ja runoa, tanssi esitystä ja kilpailua. Torilta sai tehdä monenlaisia ostoksia, mansikoista kirjoihin ym. Kahvi, makkara ja paistetut muikut maistuivat toriyleisölle. Tuttuja tavattiin ja niin edelleen.

Kyllä siinä oli koivet koetuksella kun 4 tuntia torilla käveli ja seisoskeli. Mutta ei se mitään, mukavaa kun kerran oli.

Nyt tosin olen sitä mieltä, että on jo pidettävä taukoa näiden rientojen suhteen. Johan noissa on tullut juostuakin.