Osaavat olla inhottavia nuo hirvikärpäset . Ja tyhmiä, tulevat minuunkin kiinni vaikka en ole hirvi enkä rymyä metsässä, enimmäkseen tuvassa touhuilen. Taitavat nuo metsässä juoksentelijat tuoda niitä muassaan kun kotiutuvat  retkiltään.

Pari kertaa olen saanut napattua tukastani sen otuksen . Nyt huomasin että minua on puraissutkin se ötökkä, niskasta. Mahtava paukama nousi ja kutisee vietävästi. Kerran aikaisemminkin olen saanut hirvikärpäsen pureman ja se vaivasi tosi pitkään, ihan tulehtui. Liekö tulehdus johtunut puremasta vai menikö joku pöpö käsistä kun jouduin raapimaan sitä paukamaa. Pitääpä nyt olla tarkempi.

Onneksi ei tänä syksynä ole niin paljoa niitä kärpäsiä kuin oli takavuosina. Kun miehet metsältä tulivat, oli niillä vaatteissaankin satoja elukoita, lisäksi tukassa ties miten monta. Siinä ei auttanut muu kuin pistää kaikki vaatteet muovipussiin, pussi tiukasti kiinni ja pakastimeen. Jonkun ajan kuluttua ne karisi puistellessa, saumoistakin.

Sääliksi käy hirviä, ne eivät voi nyppiä kiusantekijöitä pois karvoistaan. Mitähän hyötyä moisista ötököistä tuolla luonnossa lieneekään, luulisi ettei linnutkaan tykkää syödä niitä.