Viikko sitten, viikonlopun vietimme Lounais-Suomessa. Tietysti urheilun merkeissä. Vuorossa oli Metsästäjäliiton SM-kilpailut hirvenjuoksussa. Tapahtuma oli tänä vuonna Loimaan Virttaalla.

Minuakin pyydettiin mukaan, tukijoukoiksi ja mielelläni nyt lähdinkin, koska en ollut sillä seudulla koskaan käynyt. Nyt on nähty sekin.

Kilpailut olivat 2-päiväiset, henkilökohtainen lauantaina ja viestit sunnuntaina. Perjantai oli matkapäivä. Oli siinä istumista auton penkillä, monta sataa km, peppu puutui pahemman kerran. Tosin ei koko matkaa yhtäsoittoa  ajettu, oli muutamia pysähdyksiä välillä. Onhan sitä pidettävä kahvi- ja pissataukoja, nehän on melkein lakisääteisiä.

Majoitus oli meillä Alastarolla, sellaisella kotieläintilalla. Siellä oli jos jonkinlaista eläintä, sekös oli nuorisosta mielenkiintoista.

Tällainen jännä leikkimökki oli pihalla. Ei se ihan näin vino ollut, kuvan ottajan syyksi liika vinous menköön.

Hanhet olivat kovaäänistä porukkaa. Oli myös ankkojakin. Meteli oli korvia huumaava kun näkivät ruokkijan tulevan ämpäreiden kanssa. Kanojakin oli (jäi kuvaamatta kun kamerasta akku loppui keskenkaiken). Kukko heräsi aamulla "kukonlaulun aikaan" sananmukaisesti, siinä  klo 4-5. Ja tietysti aloitti työnsä heti. Se tuntui ärsyttävän niitä vieraita joiden huoneet olivat kanalan puoleisella sivulla. Muutamat uhkasivat kohdistaa aseensa siihen kukkoon. Meidän huone oli pihan puolella ja sinne ei niin kantautunut se kiekuminen , että olisi häiriöksi ollut.

Hevosiakin oli useamman kokoista. Tämä oli minusta niin mukavan näköinen paksukainen, ei vaan suostunut pitämään taukoa syömisessään ja ottamaan päätään heinähäkistä, piti kuvakin ottaa peppu puolelta. Siitä sitä metvurstia aikanaan lähtee.

Tämä oli minun lempielukkani. Aasi. Olisin halunnut itse samaan kuvaan, mutta ei ollut ketään lähistöllä joka olisi kuvan napannut.

Tässä rakennuksessa olimme majoittuneena, navetan ylisillä. Enpä ole ennen navetan vinnissä nukkunutkaa. Mutta hyvä siellä oli olla, ei edes navetan hajuinenkaan ollut. Aamulla kuuli miten lypsykone hyrisi aamulypsyn aikaan, siellä kun oli muutama lehmäkin. En ihan kaikkia eläimiä edes tiedäkään mitä siellä oli, kun en nähnyt. Kaneja ainakin ja kyyhkysiä sekä lampaita. Poroja ja laamojakin kuului olevan.

Kilpailualueelle oli tuotu mainostarkoituksessa upo uusi traktori. Eräs pikku-poika keksi oivan lepopaikan traktorin pyörästä. Taitaa toinen kaveri tutkailla etupyörää, onnistuisiko siinäkin lepäilemään.

Tämähän se oli reissun kohokohta. Meidän esikoisemme uusi voittonsa tänäkin kesänä. Myös viesti-juoksun jälkeenkin hän sai nousta ylimmälle pallille, koska Suur-Savon joukkue uusi viesti voiton.

Neiti-S tuli nuorten sekasarjan S-16 kakkoseksi.Ei mennyt huonosti toisillakaan tytöillä neiti-E:llä ja neiti-M:llä, vaikka palkintotiloille ei ihan yltäneet. Myös klaanimme uudella urheilu-yrittäjällä, poika-O:lla meni hienosti eka kertalaisena. Ei ollut lopputuloksissa lähellekään viimeisenä.

Palkinto-pokaali pöytä kimalteli komiasti auringon paisteessa. Ei palkinnot yksin pokaaleihin ja mitaleihin jäänyt. Hienoja ja arvokkaita tavarapalkintoja oli jaossa kuten tähtäinkiikareita, televisioita, diki-kameroita, pölynimuri, asepusseja, lahjakortteja, 1000kpl:n nallieriä, hylsynkiillotus rumpuja ym. ym.

Näin komea koriste juttu oli palkintokorokkeen luona. Jälestäpäin kuulin että oli ollut myytävänä peräti. En kyllä olisi ostanutkaan vaikka olis ollut tiedossa. Mutta hieno se oli.

Tällainen kesäreissu meillä oli.Paljon muutakin muisteloa olisi siitä, mutta nyt ei jaksa kirjoittaa enää.