Näin se luiskahti tämäkin päivä iltaan. Aivan huomaamatta. Kaikenlisäksi oli 4:s adventti ja en huomannut sitäkään ennenkuin nyt illalla.

Vanhimman pojan lapset olivat yökylässä ja neiti-S viimeisteli loputkin joululahjansa. Se tyttö tekaisi kaikki lahjansa, serkuille sekä suurelle kaverijoukolle itse.

Koska tyttö on kova myös leipomaan, päätimme että teemme yhdessä erän piirakoita vielä. Näppärä tyttö siinä hommassa, täytyy myöntää, ikää vasta 13-v. Myös poika-O halusi taiteilla oman näkemyksensä karjalanpiirakoista. siinä syntyikin sitten jos jonkin muotoista leivonnaista. Oli pyöreää, neliötä, kolmiota, koko pellillinen erimuotoisia piirakoita.

Vielä jälkilämmössä paistoin englantilaisen hedelmäkakun. Yleensä en sitä kakkua harrasta leipoa, kun se mielestäni on liian tiivistä ja kuivaa. Nyt kuitenkin kokeilin uutta kakkuvuokaani ja ajattelin laittaa taikinaan kostuketta. Tässä ohjeessa neuvottiin laittamaan ½ dl konjakkia. Pieneltä tuntui tuo määrä, joten lorautin koko desin. Ei tuo ole vielä ainakaan lässähtänyt, mikä sitten lie maku, se onkin sitten toinen juttu ja eihän minun sitä tarvitse syödä, oikeastaan en saakaan.

Tuntuu joskus turhauttavalta leipoa noita herkkuja, kun itse ei voi edes maistaa. Eikä kaikkia viitsi erikoisjauhoista leipoa, epäonnistumisen vaara vaanii siinä ja toisaalta on parempi etten sorru näin liikaa kakkuja syömäänkää. Mutta tahtoo se silti keljuttaa .

Tänään alkoi lonkkakin vielä 'riepoa', tulenoonko huonot kelit, vähän sillämalliin vaivaa. Se on sillälailla, että alkaa olla ilmapuntarina kun näille kymmenille pääsee.

Odottelin kuopusta jo tänään kotiin tulevaksi, mutta laittoi viestiä tuossa illansuussa, ettei lähde yöksi ajelemaan, kun on niin huono keli jo Tampereella päin. Parempi niin, ei tarvitse minunkaan sydän kurkussa odotella, onhan se päivä vielä huomennakin.

Nyt on minunkin aika "kiivetä yöpuulle", heitän vain särkypillerin helttaan, että saan kunnolla nukuttua tuon lonkan vuoksi. Huomenna onkin tiukka päivä.

Hyvää yötä!