Nukuin tänä aamuna pitkään viikon väsymystä pois. Enhän enää tarvitsekaan nousta aamulypsylle. Isäntäkin oli jostain ajasta hipsinyt omille kilpailureissuilleen.

Näin unta, niinhän muuten näen niitä kaikenaikaa nukkuessani, mutta en sitten muista mitään herättyäni. Tämän muistin.

Tapasin unessa viimetalven kurssikaverit. En kertaakaan ole heitä unessa aiemmin nähnyt. Pystytimme heinäseipäitä pellolle (joka aiheeltaan poikkesi kurssin aiheesta täysin ) ja muuta sen sellaista. Ainoa kussiin yhdistävä tekijä oli kahvihetki.

Toivoisimpa joskus näkeväni heidät myös livenäkin, mutta kelpaa tosin unetkin.